Tiedote

Suomi takaisin IT-maiden kärkeen

Koodikerho opettaa suomalaiset lapset ohjelmoimaan

Suomessa on syksyn 2014 aikana käynnistynyt valtakunnallinen hanke, jossa opetetaan lapsille ohjelmointia iltapäiväkerhon muodossa. Tampereella ja Espoossa olevien pilottikerhojen avulla kerätään kokemuksia eri opetusmateriaalien toimivuudesta. Hiotut opetussuunnitelmat ja muut materiaalit julkaistaan avoimesti kaikkien käytettäviksi verkkosivustolla Koodikerho.fi. Keväällä 2015 on tarkoitus käynnistää lisää kerhoja ympäri Suomea.

– Tietoyhteiskunnassa jokapäiväisten palveluiden ja tuotteiden kautta kaikki oppivat kuluttamaan koodia, mutta koodin tuottamistaidon levittämiseen tarvitaan aktiivisia kansansivistyksellisiä toimenpiteitä, kertoo Otto Kekäläinen, yksi hankkeen vetäjistä.

Nuorimmat koodikerholaiset ovat 8-vuotiaita. Suomessa testattuja lapsille sopivia ohjelmoinnin opetusmateriaaleja ei vielä ole, joten merkittävä osa toiminnasta on materiaalien arviointia, suomentamista sekä uusien materiaalien tuottamista. Tiedot julkaistaan Koodikerho.fi:ssä siten, että edistetään tiedon leviämistä ja yhteisön syntymistä asian ympärille. Vuonna 2016 ohjelmointi tulee olemaan osa kansallista opetussuunnitelmaa. Koodikerhotoiminta auttaa osaltaan siinä, että vuoteen 2016 mennessä olisi olemassa opetusmateriaaleja ja kokemusta, joiden pohjalta ohjelmointia voidaan käytännössä opettaa.

Koodikerhotoiminta noudattaa iltapäiväkerhotoiminnan mallia, ja kerhoja pidetään kerran viikossa paikallisten yhteistyökoulujen tietokoneluokissa. Kerhon säännöllisyys ja kertojen määrä takaavat, että osallistujat todella oppivat ja kehittyvät ohjelmoinnissa. Tarkoitus ei kuitenkaan ole tuottaa ammattikoodaajia, vaan antaa nuorille väline digitaalisen maailman ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen. Ohjelmointia voidaan tietoyhteiskunnassa pitää perustaitona luku-, kirjoitus- ja laskutaidon jälkeen.

Ohjelmointi kehittää ajattelua

Tietoyhteiskuntakehityksen myötä kaikilla elämänaloilla ja ammateissa hyödynnetään tietokoneita, ja kaikkea ohjaavat erilaiset ohjelmistot. Ohjelmoinnin alkeita oppiessaan lapsi samalla kehittää abstraktia ajattelukykyään ja automaatioajattelua (engl. computational thinking), eli kykyä mieltää abstraktien asioiden keskinäistä vuorovaikutusta. Automaatioajattelu kehittää myös ymmärrystä siitä, mitä tietokoneet voivat tehdä ja mitä eivät.

– Kun koodaustaidot yleistyvät, se heijastuu kaikkialle yhteiskuntaan. Koodaajista tulee taitavampia, ja muihin ammatteihin päätyvistä tulee parempia IT:n hyödyntäjiä, parempia tietojärjestelmien ostajia, ja ylipäänsä johtajia, joilla on kehittyneempi ajattelykyky, Kekäläinen jatkaa.

Tyttöjen osuus ohjelmoijista kasvuun

Perinteisesti IT-alalla miesten osuus on ollut suuri. Koodikerho pyrkii toiminnassaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Pilottikerhoissa onkin onnistuttu hyvin siinä, että osallistujien joukossa on tasaisesti sekä poikia että tyttöjä.

– Uskon Koodikerhon tasaisen sukupuolijakauman tulevan siitä, että alakouluikäisillä ei ole vielä ennakkoluuloja koodausta kohtaan. Ohjelmoinnin opettaminen riittävän nuorille on tässäkin suhteessa hyvä asia, kertoo Marko Klemetti, joka vetää Koodikerhoja Espoossa.

Koodikerhosta kiinnostuneet lapset, vanhemmat, rehtorit ja mahdolliset kerhojen vetäjäksi haluavat löytävät lisätietoja verkkosivuilta koodikerho.fi. Uusia koodikerhoja on tarkoitus käynnistää keväällä 2015 ja koodikerho.fi:n konseptin valtakunnallisesta monistamisesta kiinnostuneita yhteistyökumppaneita haetaan parhaillaan.

Lisätietoja

Jukka Eklund, p. 040 8032247,
jukka.eklund ät sofiadigital.com (Koodikerhon tiedottaja)
Otto Kekäläinen, p. 044 5662204,
otto ät seravo.fi (Koodikerhon vetäjä Tampereella)
Juha Paananen, juha.paananen ät reaktor.fi
(Koodikerhon vetäjä ja opetustyökalujen kehittäjä)
Marko Klemetti, marko.klemetti ät eficode.com
(Koodikerhon vetäjä Espoossa)

Lehdistömateriaalia

Lähetämme pyynnöstä painolaatuisen kuvatiedoston koodikerhon logosta sekä kuvia.

Lataa lehdistötiedote PDF-muodossa