Miksi Koodikerho?

Koodaustaito ei leviä itsestään. Jokapäiväisten palveluiden ja tuotteiden kautta kaikki toki oppivat kuluttamaan koodia, mutta koodin tuottamistaidon levittämiseen tarvitaan aktiivisia kansansivistyksellisiä toimenpiteitä, joista yksi on valtakunnallinen Koodikerho.

Vuonna 1686, reilu kaksi vuosisataa painokoneen keksimisen jälkeen Ruotsi-Suomessa säädettiin kirkkolaki, jossa määrättiin, että kansa piti opettaa lukemaan. Toisin kuin muualla Euroopassa, Ruotsi-Suomessa lukutaidon yleisyys oli jo 1800-luvun alkupuolella lähes 100%. Tästä seurannut taloudellinen ja inhimillinen kasvu oli ilmeinen. Sitä ennen ei kuitenkaan ollut hallitsijoiden keskuudessa suinkaan itsestäänselvyys, että koko kansan olisi tarpeellista osata lukea. Tänä päivänä kenellekään ei tulisi mieleenkään kyseenalaista koko asiaa.

Nyt on kulunut reilu puoli vuosisataa tietokoneen keksimisestä. Koko maapallon ja osan avaruudestakin kattaa tietoverkko, jonka toiminnasta kaikki yhteiskunnan toiminnot armeijasta verottajaan ovat riippuvaisia. Kun otetaan huomioon digiboksit, kännykät, sähkökeskukset, autot ja muut laitteet keskimääräisestä kotitaloudestakin löytyy yli kymmenen tietokonetta. Kaikki nämä tietokoneet toistavat päivästä toiseen vain ja ainoastaan niitä asioita, mitä ne on ohjelmoitu tekemään. Ja jokaisella ohjelmalla on koodaajansa, ihminen joka on ne tehnyt. Tätä tietoyhteiskuntaa ei voi käsittää ja sen lainalaisuuksia ymmärtää, jos ei tiedä mitä koodi on eikä ole itse koskaan koodannut.

Nyt on aika määritellä uudestaan jokaisen kansalaisen perustaidot. Ne tulisivat olla lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen ja koodaaminen.

Kansantaloutemme hyötyy siitä, että meillä on tulevaisuudessa enemmän ja parempia koodaajia. Kansallinen turvallisuutemme hyötyy siitä, että pätevämmät koodaajat tuottavat luotettavampaa ja turvallisempaa koodia. Koodikerhon tarkoitus ei kuitenkaan ole tehdä kaikista koodaajia sen enempää kuin kirjoitustaito tekisi kaikista romaanikirjailijoita tai journalisteja. Jonkinlaiset koodaustaidot tarvitaan kaikille, jotta yhteiskunnallinen kuilu koodaajien ja muiden välillä ei kasva kohtuuttomaksi. Näemme jo nyt merkkejä siitä, että maailman rikkaimpien joukossa on paljon koodaajia ja perinteisesti arvostettujen ammattien, kuten lääkärin työn tekeminen ja sen tuloksellisuus on tietojärjestelmän toimivuuden armoilla. Eli välillisesti lääkäri voi tehdä työnsä nopeasti ja turvallisesti vain jos koodaaja on sen mahdollistanut.

Vuonna 1686 kuningas, hovi, aatelisto, papisto ja muut valtaapitävät osasivat lukea, mutta kansa ei. Koodaustaito on nykypäivänä vain pienen, enimmäkseen yläluokkaisista miehistä koostuvan ryhmän hallussa, mutta se ryhmä ei ole sama kuin valtaa pitävien ryhmä. Tällä hetkellä valtaa pitävät ovat yhtä ulalla tietotekniikasta kuin melkein kaikki muutkin. Koodikerho tulee pitämään huolen siitä, että koodaajien keskuudessa on tulevaisuudessa myös enemmän naisia ja muutenkin monipuolisempaa ajattelua. Sekä siitä, että koodikerhon käyneiden mutta muihin ammatteihin päätyneiden joukosta tulevat tulevaisuuden poliitikot ja yritysjohtajat kykenevät ajattelemaan paremmin ja tekemään järkevämpiä päätöksiä.

Suomessa kansallisen opetussuunnitelman uudistuksen yhteydessä on annettu lupauksia ja osittain aloitettukin toteuttamaan koodauksen opetusta koulussa siten, että se on osa matematiikan opetusta. Me koodikerholaiset emme kuitenkaan jaksa odottaa näin tärkeää asiaa ja sen tuloa uuden opetussuunnitelman myötä vasta vuonna 2016, vaan aloitamme koodikerhot jo nyt. Jos ja kun koodauksen opetus tulee osaksi virallista opetussuunnitelmaa, voimme tarvittaessa muuttaa koodikerhon luonnetta syventäväksi, laajentavaksi ja soveltavammaksi. Koulujen vakituiset opettajat pitää myös opettaa opettamaan koodausta, ja ehkä koodikerhon pioneerityöllä tulee olemaan rooli siinäkin.

Iltapäiväkerhossa ei ole kyse pelkästään opettamisesta ja oppimisesta. Se voi olla myös paikka ja mahdollisuus, jossa lapset saavat soveltaa oppimiaan taitoja, leikkiä, olla luovia, keksiä uutta ja pitää hauskaa. Koodikerho on siis sekä hyödyllistä että hauskaa – liity joukkoomme!