Suomi oli 90-luvun lopussa tietotekniikan kärkimaa. Kouluissa oli ATK-opetusta, olimme koneiden lukumäärän ja Internet-yhteyksien tilastojen kärjessä, Nokia oli kovassa nousussa ja Linux oli ruvennut leviämään maailmalla toden teolla. Sitten tapahtui jotain. Kouluista poistettiin ATK-opetus, vastavalmistuneet opettajatkaan eivät kaikki osaa kunnolla käyttää sähköpostia, kansainväliset tilastot ovat hälyttäviä.
Nokian matkapuhelinliiketoiminta myytiin vuonna 2014 Microsoftille 3,8 miljardilla eurolla. Pari vuotta aiemmin 2011 naapurimaassamme Virossa Microsoft osti virolaisen Skypen 8,5 miljardilla eurolla. Viron vuodesta 2006 asti istunut presidentti osaa koodata ja Virossa on jo nyt käytössä kansallinen opetussuunnitelma, joka sisältää koodauksen opettamisen ala-asteen ensimmäiseltä luokalta alkaen. Viro on oikeastaan ohittanut Suomen kaikilla muillakin mittareilla IT:n kärkimaana.
Mitä me Suomessa mokasimme? Vaikuttaako asiaan, että eduskunnan 200:sta edustajasta vain harva ymmärtää IT:tä ja vain yksi osaa edes pikkasen koodata, ja vuoden 2013 vaaleissa hänkin jäi eduskunnasta pois?
Koodikerho tulee korjaamaan tämän asian. Kun koodaustaidot yleistyvät, heijastuu se väistämättä kaikkialle yhteiskuntaan. Koodaajista tulee parempia ja muihin ammatteihin päätyvistä tulee parempia IT:n hyödyntäjiä, parempia tietojärjestelmän ostajia, parempia poliitikkoja ja ylipäänsä johtajia, jotka tekee parempia päätöksiä, kiitos harjaantuneiden ajattelutaitojen.
Koodikerhon periaatteisiin kuuluu myös, että järjestämme vähintään yhden yritysvierailun per lukukausi, jotta lapset pääsevät näkemään minkälaisia työpaikkoja koodaajilla on. Vasta 9-vuotias lapsi ei toki vielä koodaustaidoillaan hyödytä Suomen taloutta, mutta kymmenen vuoden kuluttua 19-vuotias voi jo olla työelämässä. 20 vuoden kuluttua 29-vuotiaat koodikerholaiset vaikuttavat yhteiskuntaan tekemällä valistuneita ostopäätöksiä kuluttajina. 30 vuoden kuluttua he vaikuttavat yritysjohtajina ja 40 vuoden kuluttua eduskunnan enemmistö on varmasti koodaustaitoinen.
Voimme vain arvailla miltä tietoyhteiskuntamme näyttää 40 vuoden kuluttua, mutta varmaa on, että koodaustaidoilla on varmasti paremmat edellytykset selviytyä siinä menestyksekkäästi.
Joo, samalla kun Etelä-Korea asentaa kansalaisilleen 10Gb/s valokaapeliyhteyksiä, meillä vasta opetellaan koodaamaan. Ja sitten puhutaan jostain kärjestä. Jes.