Ohjelmoinnissa eli koodaamisessa on kyse komentojen antamisesta tietokoneelle. Tämä vaatii luovuutta ja kykyä pilkkoa ongelmia pienempiin osiin. Koodausta on alettu pitää tärkeänä kansalaistaitona, ja se tuleekin Suomessa peruskoulujen opetussuunnitelmaan ensi vuodesta alkaen.
Kaikista lapsista ei tarvitse kasvaa koodareita, kuten ei kaikista koulun suorittaneista tule muusikkoja, biologeja tai kielitieteilijöitä. IT-alalle päätyminen on omavalintaista erikoistumista. Jokaisen tulisi tänä päivänä kuitenkin ymmärtää, millainen teknologia meitä ympäröi.
Juuri nyt, 10.–18.10.2015 vietetään Euroopan Koodiviikkoa. Viikon aikana myös eri puolilla Suomea järjestetään ohjelmointiin liittyviä tapahtumia – työpajoja, webinaareja, kursseja ja demoja.
Koodikerho-verkosto on ollut edelläkävijä lasten opastamisessa koodauksen maailmaan. Koodikerhot toimivat koulujen yhteydessä iltapäiväkerhoina, ja niiden suosio on koko ajan kasvussa. Verkoston toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja pilottikerhot aloitettiin syksyllä 2014 Tampereella ja Helsingissä. Toiminta on laajentunut nopeasti ja tällä hetkellä 19 kerhoa toimii aktiivisesti. Jatkossa toiminnan laajeneminen edellyttää rahoitusta, jotta kerhojen koordinointiin voidaan panostaa nykyistä enemmän.
Koodikerhon tarkoituksena on saattaa yhteen koulut, kerhojen ohjaajat ja ohjelmoinnista innostuvat lapset. Ohjaajana toimii ohjelmoinnista kiinnostunut aikuinen, esimerkiksi IT-alalla työskentelevä vanhempi. Yhä useammin Koodikerhon ohjaajaksi hakeutuvat myös opettajat, jotka haluavat valmistautua uuteen opetussuunnitelmaan. Koodikerhot avaavat mielellään ovensa myös muille aiheesta kiinnostuneille!
Lisätietoa:
Anni Moilanen
Koodikerhon vetäjä Tampereella
Moilanen.Anni.G@student.uta.fi
Poikani Vilho Remes (Atalan koulu) on tällä hetkellä koodikerhossa. Jatkuuko koodikerhon toiminta 2016 alusta lähtien. Pääsevätkö nyt koodikerhossa olevat jatkamaan ns. kevätkaudelle.
Nämä ovat aina paikallisen Koodikerhon omia päätöksiä, eli kannattaa jutella vetäjän kanssa.